• Crunchy
• Faktat
• Sukutaulu
• Galleria

MUISTOISSAMME

CRUNCHY NUT - Hevonen, jonka sydän oli puhdasta kultaa <3

25.02.1996 - 02.06.2009
Synnyinmaa: Saksa
Rotu: Holsteiner
Rekisterinumero: R96-1336
Väri: Kärpäskimo
Sukupuoli: Tamma
Säkä: n. 177 cm
Kasvattaja: Erika Ohm, Saksa
Omistaja: Annamari Kiviharju

Crunchy sukuposti.netissä

Crunchy tuli minulle keväällä 2003. Paras ystäväni Ida Kaisla oli ostanut Crunchyn keväällä 2001 asuessaan Saksassa. Crunchy tuli Suomeen alkutalvesta 2002 Gumbölen tallille, missä Idan toinenkin heppa Carmelitta ja missä minut silloiset hevoseni Lucilla ja Lacoste olivat. Crunchy tuli minulle hyvinkin tutuksi ollessaan Idan omistuksessa, mm. yhteisillä kisamatkoilla ja muutenkin käytiin Idan kanssa usein samaan aikaan ratsastamassa ja samoilla valmennustunneilla. En kuitenkaan koskaan silloin ajatellut, että Crunchy tulisi vielä olemaan minun hevoseni. Muistan vaan aina ihailleeni Idan upean luonteisia, isoja valkoisia saksalaisia tammoja :) Crunchy oli Idalle hieman liian varomaton, puomeja tippui kisoissa välillä vähän liikaa. Crunchy ehti lähteä Saksaan myyntiin pari viikkoa aikaisemmin ennen kuin keksimme tai oikeastaan Ida keksi, että sehän olisi loistava hevonen minulle. Olin juuri kuukausi aikaisemmin myynyt Lucyn ja Lasse oli lähtenyt muutama kuukausi aikaisemmin takaisin Saksaan. Kun Ida ensimmäisen kerran ehdotti että ostaisin Crunchyn, muistan sanoneeni, että "älähän nyt hulluttele"! Sitä paitsi olin päättänyt, että en enää osta hevosta. Kummasti kuitenkin viikko tämän Idan ehdotuksen jälkeen odottelimme Gumbölen pihalla Via Roudin kuljetusta Saksasta. Ja ennen kuin edes huomasin olin jo ison valkoisen hevosen onnellinen uusi omistaja :) En ole katunut kertaakaan, että Ida "pakotti" minut ostamaan Crunchyn :) Kiitos Ida maailman hienoimmasta hevosesta!

Crunchy oli aina maailman kiltein ja helpoin hevonen. Selkään pystyi laittamaan kenet tahansa ja hepan ilmekään ei värähtänyt vaikka pommi olisi räjähtänyt vieressä. Jo nuorena Saksassa Crunchy oli varsinainen estetykki. Idalle oltiin kerrottu, että ensimmäisen kerran kun Crunchyllä oli hypätty estettä; oli hevonen ollut kuin vanha tekijä..joten olivat kuulemma samantien hypänneet sitten koko radan :) Crunchy rakastikin hyppäämistä, ei ole koskaan kieltänyt millekään esteelle. Varovaiseksi sitä ei kyllä voinut sanoa, nimittäin silloin tällöin saattoi pari puomia tipahtaa. Joskus enemmän ja joskus vähemmän :) Maailman paras opetusmestari se kyllä oli. Aina valmiina hyppäämään ja ei ottanut turhaa streessiä virheistäni tai siitä, että kisoissa esimerkiksi jännitin niin paljon, että henki ei meinannut kulkea :) Radalle päästyään, hevonen laittoi korvat höröön ja sitten se oli menoa :) Jos este näytti pelottavalta ratsastajan mielestä (liian korkea tai muuten vaan pelottava) tai hevonen oli tulossa ihan hullusti esteelle, parasta oli laittaa silmät kiinni ja ottaa harjasta kiinni. Ja hupsista, niin oltiinkin jo esteen toisella puolella :) Hevonen vielä usein hyppäsi paremmin, jos sen toi ihan miten sattui esteelle :) Minulle se oli siis täydellinen hevonen. Ensimmäisten ratojeni jälkeen muistan itkeneeni, koska minulla oli niin upea hevonen, joka kerta toisensa jälkeen aina pelasti meidät :)

Crunchyllä oli upea häntä, varmasti Suomen paksuin. Myös harja on aivan käsittämättömän paksu, tai siis oikeastaan kohta mistä harja kasvaa. Kuulin Idalta, että kun Crunchy oli menossa ensimmäisiin kilpailuihinsa, oli sille pitänyt tehdä molemmille puolille harjaa letit, koska harjaa oli niin paljon. Ja silti lettejä oli ollut ihan hurja määrä ja ne olivat olleet melkein tennispallon kokoisia :) Suomessa Ida ottikin clipperin käteensä ja klippasi harjasta noin 2/3 pois. Näin loppuharja taittui kauniisti klipatun osan päälle ja se ei ollut liian paksu. Harjaa vaan piti klipata noin kerran viikossa, koska se kasvoi niin nopeata :) Nyppiä sitä ei voinut tai siis siinä olisi mennyt kaksi viikkoa, niin paljon harjaa oli. Itse jatkoi harjan klippaamista niin kauan, kun Crunchy vielä kävi kisoissa.

Crunchyn kanssa lähdetiin Hollantiin 2004 syksyllä, tarkoituksena kilpailla ja valmentautua kunnolla. Crunchy joutui heti Hollantiin saapuessaan kuitenkin pieneen onnettomuuteen, jonka seuraksena heppa joutui sairaslomalle. Crunchy nimittäin loukkasi vasemman etujalkansa jänteen. Crunchy jäi Hollantiin laitumelle vuodeksi parantamaan itseään. Yritimme saada tammaa kantavaksi, mutta se ei tiinehtynyt koko kesänä. Crunchy tuli Suomeen takaisin syksyllä 2005. Hevonen toipui hyvin, täysin ennalleen.

Vuonna 2008 Crunchy saatiin viimeinkin tiineeksi oriista Centomor. Loputtomalta tuntuva 11 kk:n odotus päättyi kuitenkin pahemmin kuin mikään painajaiseni ikinä. Menetimme 27.5.2009 orivarsan synnytykseen. Crunchy-parka sai synnytyksestä pahan kohtutulehduksen sekä lopulta kaviokuumeen. Rakkaan Crunchymme kivut olivat niin kovia, että tamma oli päästettävä varsansa luokse vihreimmille laitumille 2.6.2009. Crunchy oli maailman hienoin hevonen, sydän puhdasta kultaa. Kiitos kaikista näistä yhteisistä vuosista rakas, korvaamaton ystäväni ja hyvää matkaa sateenkaarisilloille!